Mikä on jännityspäänsärky ja miten se eroaa migreenistä?
Kansainvälisen päänsärkyluokituksen (ICHD-3) mukaan jännityspäänsärky on yleensä puristava tai kiristävä kipu pään molemmilla puolilla, lievää tai keskivaikeaa, eikä se pahene tavallisesta fyysisestä rasituksesta eikä siihen liity pahoinvointia. Migreeni on tyypillisesti toispuoleinen, sykkivä, keskivaikea tai vaikea, pahenee tavallisesta rasituksesta ja siihen liittyy pahoinvointia tai herkkyyttä valolle ja äänelle. Vain lääkäri voi tehdä diagnoosin.
Millainen jännityspäänsärky on
WHO kuvaa jännityspäänsäryn paineena tai kireytenä, usein kuin pään ympärillä olevana nauhana, joka voi liittyä stressiin tai niskan tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. ICHD-3-kriteerit kuvaavat 30 minuutista 7 päivään kestäviä kohtauksia, joissa on vähintään kaksi seuraavista neljästä piirteestä: kipu molemmilla puolilla, puristava tai kiristävä (ei sykkivä) luonne, lievä tai keskivaikea voimakkuus ja ei pahene tavallisesta fyysisestä rasituksesta, kuten kävelystä tai portaiden nousemisesta. Pahoinvointia tai oksentelua ei ole, ja valoherkkyyttä tai äänenherkkyyttä on korkeintaan toinen.
Miten migreeni eroaa
Auraton migreeni on ICHD-3:n mukaan 4–72 tuntia kestäviä kohtauksia, joissa on vähintään kaksi seuraavista piirteistä: toispuoleinen kipu, sykkivä luonne, keskivaikea tai vaikea voimakkuus ja paheneminen tavallisesta fyysisestä rasituksesta (tai sen välttäminen kivun vuoksi). Päänsäryn aikana on pahoinvointia tai oksentelua tai herkkyyttä sekä valolle että äänelle.
- Sijainti: molemmat puolet jännityspäänsäryssä; migreenissä usein toinen puoli.
- Luonne: puristava tai kiristävä; migreenissä sykkivä.
- Voimakkuus: lievä tai keskivaikea; migreenissä keskivaikea tai vaikea.
- Fyysinen rasitus: ei pahenna jännityspäänsärkyä; pahentaa migreeniä.
- Pahoinvointi: puuttuu episodisessa jännityspäänsäryssä; migreenissä yleistä.
Episodinen ja krooninen
ICHD-3 kutsuu jännityspäänsärkyä toistuvaksi episodiseksi, kun sitä esiintyy keskimäärin 1–14 päivänä kuukaudessa yli 3 kuukauden ajan, ja krooniseksi, kun sitä esiintyy 15 tai useampana päivänä kuukaudessa yli 3 kuukauden ajan. WHO toteaa, että episodista jännityspäänsärkyä raportoi yli 70 % joissakin väestöryhmissä ja että krooninen muoto on episodista haitallisempi.
Molempien esiintyminen ja miksi päiväkirjasta on apua
ICHD-3 toteaa, että toistuva episodinen jännityspäänsärky esiintyy usein samalla henkilöllä kuin auraton migreeni, että molemmat tulisi tunnistaa, mieluiten päänsärkypäiväkirjan avulla, koska niiden hoidot eroavat paljon, ja että niiden erottamisen oppiminen auttaa välttämään lääkkeiden liikakäyttöä. MyGrainissa voit kirjata jokaisen kohtauksen tyypin, voimakkuuden, oireet ja ottamasi hoidon ja viedä kirjauksen vastaanotolle. MyGrain ei tee diagnooseja: diagnoosi kuuluu lääkärillesi.
Usein kysytyt kysymykset
Onko jännityspäänsärky migreenin muoto?
Ei. Kansainvälinen päänsärkyluokitus (ICHD-3) esittää ne kahtena eri primaarisena päänsärkynä: migreeni luvussa 1 ja jännityspäänsärky luvussa 2.
Kuinka kauan jännityspäänsärky kestää?
ICHD-3 kuvaa kohtauksia, jotka kestävät 30 minuutista 7 päivään. WHO toteaa, että kohtaukset kestävät yleensä muutaman tunnin mutta voivat jatkua useita päiviä.
Aiheuttaako jännityspäänsärky pahoinvointia?
Episodiseen jännityspäänsärkyyn ei ICHD-3:n mukaan liity pahoinvointia eikä oksentelua. Kroonisessa muodossa voi esiintyä lievää pahoinvointia, mutta ei keskivaikeaa tai vaikeaa pahoinvointia eikä oksentelua.
Voiko minulla olla jännityspäänsärkyä ja migreeniä yhtä aikaa?
Kyllä. ICHD-3 toteaa, että toistuva episodinen jännityspäänsärky esiintyy usein samalla henkilöllä kuin auraton migreeni, ja suosittelee päänsärkypäiväkirjaa molempien tunnistamiseksi.
Lähteet
Luokituskriteerit ja WHO, luettu uudelleen .
- ICHD-3 — 2.2 Toistuva episodinen jännityspäänsärky
- ICHD-3 — 2.3 Krooninen jännityspäänsärky
- ICHD-3 — 1.1 Auraton migreeni
- Maailman terveysjärjestö — Päänsärkysairaudet (tietolehtinen)